Keskustelussa nousi esille muun muassa yksi teema, jota ei muualla ole ollut esillä. Se koski ristiriitaa, johon puolue on joutunut kansainvälisenä liikkeenä. Puolue on kansallisia intressejä puolustaessaan saanut syytöksiä kansainvälisen solidaarisuuden unohtamisesta. Tässä onkin ahdas portti käytäväksemme. Onneksi puolueemme puheenjohtaja näyttää löytäneen siihen avaimen.
Mielenkiintoinen oli myös kysymys siitä, kumpi on tärkeämpi, puolueen linjakas toiminta pitkässä juoksussa vai päivittäinen pärjääminen mediassa. Molempia tarvitaan. Puolueella on oltava linja, johon se itsekin uskoo, mutta sen on pystyttävä myös viestimään siitä.
Ay-liikkeen ja puolueen suhde kiinnostaa aina. Se nousi esille myös nyt. SDP on pitkän linjan palkansaajapuolue. Sitä sen tulee myös olla. Työssäkäyvä väki vain on niin kovin erilainen kuin viime vuosisadalla. Nyt pitäisi pystyä puhuttelemaan niin kohtuullisesti toimeentulevia ammattilaisia kuin pätkätöiden ja vuokratyön paineessa oleviakin. Ristiriitojakaan ei tässä voi välttää.
Helsingistä riensin bussikyydillä Hakunilaan, jossa ennätin kuin ennätinkin Jukolan viestin talkoolaisten palaverin valiokuntavaiheeseen. Voin vakuuttaa, että on mielenkiintoinen projekti! Öinen Itä-Vantaa ja Sipoonkorven huikeat maisemat kutsuvat tuhansien suunnistajien lisäksi runsasta yleisöjoukkoa. Ei ihme, että lähitienoon teitä joudutaan kyläläisten harmiksi sulkemaan ja kulkemista rajoittamaan. Eiköhän siitä kuitenkin selvitä hyvässä yhteishengessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti